toimiiko bedtime fading?
Jos haluat kokeilla tutkitusti toimivaa keinoa nukkumaanmenon haasteisiin, bedtime fading, suomeksi viivästetty nukkumaanmeno, on kokeilun arvoinen menetelmä! Nukkumaanmenon siirtämisen ja positiivisten rutiinien on todettu olevan tehokkaita tapoja univaikeuksien hoidossa. Univaikeuksien hoidon lisäksi myös lapsen iltaan sijoittuvat kiukut voidaan saada vähentymään.
Mitä tarkoittaa viivästetty nukkumaanmeno?
Suomeksi voidaan puhua nukkumaanmenon siirtämisestä tai viivästetystä nukkumaanmenosta. Se on lempeä menetelmä ja usein toimiikin todella hyvin ja melko nopeasti. Kun nukkumaanmenoon liittyy lapsen viivyttelyä tai lapsi ei malta jäädä nukkumaan, kannattaa ottaa tämä menetelmä kokeiluun! Etenkin jos kaipaa helpotusta nukkumaanmenoon ilman lapsen itkettämistä.
Käytännössä lapsen unirytmiä siirretään lähemmäksi kohti todellista nukahtamisaikaa. Tällä pyritään lyhentämään lapsen nukahtamisviivettä unipaineen ollessa tarpeeksi korkea. Aamun heräämisaika pidetään samana sekä katsotaan, ettei lapsi paikkaile unta tavallista pidemmillä päiväunilla. Kun nukahtaminen sujuu helpommin ja nopeammin, voi nukkumaanmenoaikaa tarvittaessa siirtää aikaisemmaksi vartti kerrallaan. Jos lapsi on hyvin vähäuninen, voi olla, ettei nukkumaanmenoa tarvitse aikaistaa kovinkaan paljoa (tai ollenkaan) takaisin päin.
onko viivästetty nukkumaanmeno unikoulu?
Toiset saattavat pitää menetelmää unikouluna, mutta itse näen sen enemmänkin responsiivisena keinona ohjata lapsen unirytmiä. Lasta ei jätetä yksin ja saa tarvitsemansa tuen vanhemmalta. Tavoitteena on pelailla unipaineen kanssa, niin että lapsi tarpeeksi väsynyt nukahtamaan nopeasti ja luomaan näin myönteisiä uniassosiaatioita nukahtamiseen. Menetelmällä voi saada helpotusta esimerkiksi leikki-ikäisen vitkutteluun ja jatkuviin pyyntöihin nukkumaanmenon yhteydessä. Toisinaan lapsen nukahtamisen rituaaleihin on alkanut muodostumaan nuo jatkuvat vessareissut ja sängystä karkailut.
mitä ottaa huomioon?
Usein menetelmää suunnataan taaperoille ja leikki-ikäisille, mutta unipaineella leikkiminen toimii usein myös jo isommalle vauvalle. On kuitenkin hyvä pohtia, ettei nukkumaanmenon vaikeuksien takana ole muita nukahtamista häiritseviä tekijöitä, jotka vaativat lääketieteellistä hoitoa. Eroahdistus voi olla myös yksi tekijä sille, että lapsi vastustelee nukkumaanmenoa erillään vanhemmasta. Jos takana on pitkä päivä päiväkodissa, saattaa lapsi kaivata vanhemman läsnäoloa nukahtamiseen. Tällainen yhteinen hetki voi olla myös toisinaan vanhemmallekin mukavaa aikaa rauhoittua (reframe!) ja nauttia lapsen läheisyydestä.
miten menetelmä vaikuttaa?
Kun nukahtaminen käy lapselle helpommin ja nopeammin, vähentää se koko perheen stressiä nukkumaanmenosta. Nukkumaanmenosta alkaakin muodostua mielekäs tapahtuma kaikille osapuolille ja lapsen osalta siihen liittyy myönteisempiä uniassosiaatioita. Jos väsymystasoa on liian vähän nukkumaanmenon hetkellä, nukahtaminen on vaikeaa. Menetelmästä ei ole havaittu olevan haittaa lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteelle tai lapselle aiheutuvan haitallista stressireaktiota.
Miten käyttää viivästettyä nukkumaanmenoa kotona?
Aloita pohtimalla lapsen unentarpeita. Kuinka paljon unta lapsi tarvitsee vuorokauteen? Tuleeko lapselle liikaa päiväunta? Entä onko lapsella säännöllinen heräämisaika aamuisin? Nukkuuko lapsi aamulla liian pitkään suhteessa omiin unentarpeisiin tai perheen rytmiin?
Keskimääräinen yöunen pituus on noin 10 tuntia 4kk-2v. iässä. Tästä voi lähteä arvioimaan onko lapsen yöunen tarve enemmän tai vähemmän, usein se voi olla vähemmän mitä ajattelemme, etenkin jos vuorokauteen mahtuu vielä pitkiä päiväunia.
Jos lapsen todellinen nukahtamisaika illalla on klo 21.00, älä aloita nukutusta ennen klo 20.45. Jos nukahtaminen kestää kauemmin kuin 20 minuuttia, kannattaa antaa lapsen puuhailla hetken aikaa jotakin rauhallista, kuten selata kirjaa pienessä valossa tai tehdä vaikkapa palapeliä.
Anna muutokselle aikaa n. 1-2 viikkoa. Tuloksia voi toki tulla jo aikaisemminkin. Kun nukahtaminen sujuu kivasti ja helposti, voi nukkumaanmenoaikaa aikaistaa vartti kerrallaan.
Pidä mielessä:
Ole tietoinen omista fiiliksistä muutoksen aikana. Nyt on sopiva hetki luoda nukkumaanenoon miellyttäviä assosiaatioita ja tarvittaessa parantaa yhteyttä lapsen ja vanhemman välillä.
Lähteitä
Cooney, M. R., Short, M. A., & Gradisar, M. (2018). An open trial of bedtime fading for sleep disturbances in preschool children: a parent group education approach. Sleep medicine, 46, 98–106. https://doi.org/10.1016/j.sleep.2018.03.003
Delemere E, Dounavi K. Parent-Implemented Bedtime Fading and Positive Routines for Children with Autism Spectrum Disorders. J Autism Dev Disord. 2018 Apr;48(4):1002-1019. doi: 10.1007/s10803-017-3398-4. PMID: 29177618; PMCID: PMC5861169.
Gradisar, M., Jackson, K., Spurrier, N. J., Gibson, J., Whitham, J., Williams, A. S., Dolby, R., & Kennaway, D. J. (2016). Behavioral Interventions for Infant Sleep Problems: A Randomized Controlled Trial. Pediatrics, 137(6), e20151486. https://doi.org/10.1542/peds.2015-1486
Mindell JA, Kuhn B, Lewin DS, Meltzer LJ, Sadeh A; American Academy of Sleep Medicine. Behavioral treatment of bedtime problems and night wakings in infants and young children. Sleep. 2006 Oct;29(10):1263-76. Erratum in: Sleep. 2006 Nov 1;29(11):1380. PMID: 17068979.